Blogi

6.7.2011, Minkki

Rabbit Hole

Tämä on jännittävää! Törmäsin netissä uutiseen, missä tiedotettiin Harry Potterista Weasleyn kaksosina tunnetuksi tulleiden Oliver ja James Phelpsin saapuvan Suomeen 11.7. Se on ensi maanantaina! Luettuani uutisen, totesin avustajalleni: ”Olisipa kyllä hauska joskus osallistua tuollaiseen tapahtumaan.” Eikä mennyt kuin hetki ja tajusin, se hetki voi olla nyt.

Mainitsin jo aikaisemmassa Päättymätön tarina -blogissani fanittavani Harry Potteria. En ole ollut ikinä fanaattinen, mutta pysynyt ajanhermoilla. Nyt on Potter elokuvien päätösosa ilmestymässä ja tämä saattaa olla viimeinen mahdollisuus osallistua kunnolliseen fanitapahtumaan. Miksipä en siis repäisisi? Näytteleminen on sieluni palo, ja mahdollisuus nähdä aito ulkomaalainen näyttelijä kuulostaa ihastuttavalle – ja kaksoset on vielä parempi! Lisäksi saan hyviä tekosyitä pukeutua: 1. Pukukilpailu, 2. Fanitapahtumiin pitää aina pukeutua teeman mukaan! Olen täpinöissäni ja tunnen oloni erittäin teineisäksi. Pitäisiköhän hankkia väärennetyt henkkarit? Minkki 13 vee.

Elämä tuntuu toisinaan jumittavan paikallaan. Sitä huomaa jossittelevansa ihan jo neuroottisesti joka asiasta. Moni upea kokemus menee ohi turhan pohdiskelun takia. Nyt myös pohdin paljon kaikkea, mutta olen tarttunut härkää sarvista (tai pitäisi ehkä sanoa kotitonttua nenästä) ja lähtenyt järjestelemään osallistumistani tapahtumaan, niin en voi enää muuttaa mieltäni. Olen päättänyt pukeutua kotitontuksi ja hankkinut jo tarvikkeita sitä varten, kuten irtonenän ja -korvat. Yritin hetken pohtia vaihtoehtoa missä yhdistyisi kotitonttu ja hemaiseva kaunotar, mutta sisäinen näyttelijäni voitti viettelijättären minussa. Kotitonttu voi olla suloinen, mutta ei hemaiseva, ainakaan tällä nenällä!

Tapahtuma on arkipäivänä, joten joudun ottamaan vapaata töistä. Toisinaan on hyötyäkin siitä, että työnantaja on omaa sukua: uskaltaa kysellä tällaisistakin syistä vapaata. Seuraavaksi pitäisi selvittää juna-aikatauluja. En millään haluaisi hirvittävän aikaisin herätä, mutta kai se olisi hyvä ehtiä Helsingin kaupoissakin kierrellä ennen fanilauman sekaan tunkemista. Toki on mietittävä miten ehdin maskit ja meikit laittaa, kotitonttu ei nimittäin ole ihan pelkkä vaatteidenvalintaprojekti. Harjoittelin tänään nenän liimaamista, se kävi näppärästi, mutta arvelen silmämeikeissä olevan eniten tekemistä. Toki on mahdollista hyödyntää junamatka näihin hommiin. Oikeastaan eniten mietityttää miten itse tapahtuma Kaisaniemen puistossa on järjestetty. En vielä ole löytänyt tarkempaa tietoa tapahtumasta kuin alkamisajan, kello 17, jos jotakuta kiinnostaa tietää. Aikaisempien vuosien tapahtumat ovat ilmeisesti olleet suunnilleen 2 tunnin keikkoja, mutta pitäisi varmaan varata enemmän aikaa. Lisäksi pitää keksiä mitä syön, missä syön ja miten sovitan aikataulut. PS. ehdotuksia otetaan vastaan, tekisi mieli tofua.

Tässä valmistellessa maanantaita tulee paljon ajatuksia mieleen. Osa täysin todellisuuden tavoittamattomissa ja kenties jotkut mahdollisia ellei jopa turhan varovaisia. Toisinaan huomaan käyväni mielessäni keskustelua näyttelijöiden kanssa. He ovat huomanneet minun ihastuttavan panostuksen pukuuni ja halunneet jututtaa lähemmin. Kysyn heiltä fiksuja neuvoja näyttelijänuraani ajatellen ja kehun heidän taitoaan tarttua Weasleyn kaksosten rooliin. Näen itseni ojentamassa käyntikorttiani heille ja kehottavani soittelemaan. Hymyilen mielikuvalle ja mietin eri versioita siitä mitä kyselisin tai mihin nimikirjoituksen kysyisin (en tosin ymmärrä nimikirjoitusten ideaa, hukkaan ne kuitenkin). Sitten on tilanteita missä kauhukuvat nousevat mieleeni. Olen jossain fanilauman takana. Näen jonkin liikkuvan kaukana edessä ja arvelen sen olevan toinen kaksosista. Huutelen muiden mukana, mutta muuta kokemusta käteeni ei siitä jää. Voi myös olla, että tilanne menee nopeasti ohi. Saan napsastua tärähtäneen kuvan kaksosista, pääsen kättelemään ja sanomaan ”your great!” ja nimmarin käteeni. Kokemus sekin. Unohtamatta varmasti hysteeristä fanilaumaa ympärillä, enkä väitä, että välttämättä itse pystyn säilyttämään rauhallisen imagoni (kaikki minut tuntevat kysyvät tässä kohtaa: mikä Rauhallinen imago?).

Tämä suunnittelu ja odottelu on laittanut minut miettimään sitä, miten tärkeää olisi välillä uskaltaa kurkata jäniksen koloon. Jo pelkkä pudotus tuo elämään jännitystä. Tiedän, että olen nyt vieraalla maalla, mitä vain voi tapahtua. On oltava rohkean utelias ja kohdattava tuleva. Voin matkan varrella valita mistä ovista kuljen ja keiden kanssa vietän teekutsujani. Totuus on, että elämä ei odota. En sano, että pitäisi olla taskukello kädessä ja aina kiire. Sanon, että pitää kulkea silmät avoinna ja repäistä silloin tällöin.

Kommentit

Maisa
6.7.2011 17:58

Sulla on kivoja tekstejä kyllä! On hauskaa kun kirjoitat arkipäivässä tapahtuvista hoksaamisista, esim just että rohkea voi olla heti eikä vasta ens viikolla. Tsemppiä Minkki, ja hauskaa matkaa!

Hanna
7.7.2011 14:15

Hieno kirjoitus jälleen, kiitos siitä!

Nää siun tekstit on kyllä tosi oivaltavia, ja tuo lukijan eteen sitä arkipäiväistä eloa ja myös niitä haasteita, joita helposti täällä kohtaa. Upeeta kuulla et pääset lähtemään tohon tapahtumaan - oikein hauskaa matkaa ja toivotaan, et pääset ihan kunnolla näyttelijät tapaamaan! :) Itsekin tykkään Pottereista hyyyvin paljon, mut enpä oo koskaa käynyt missään tapahtumissa, missä näyttelijöitä vois tavata :D Ja tuo on kyllä niin totta, et helposti sitä vaan tulee jossiteltua, mikä taas johtaa usein siihen, ettei lopulta pääsekään lähtemään mihinkään. Aina sitä keksii ongelmia ja tekosyitä, miksi joku juttu ei onnistu, eikä näe sitä, et elämänsä tilaisuus voisi olla just siinä.. Kunpa vaan oppisi olemaan rohkeempi ja tekemään välillä jotain uutta ja jännääkin, mitä ei välttämättä ole edes suunnitellut kovin tarkkaan :)

Kirsi
8.7.2011 15:14

Minkki on myös erittäin taitava piirtäjä! Taiteilija monella rintamalla :)

Raija
11.7.2011 22:26

Hyvä Minkki, pääsit uutisiinkin :)

Minkki
12.7.2011 10:11

Kiitos kommenteista ja oivalluksista :)

Tämä bloggailu on todellakin herättänyt taas piirtäjän minussa :) Ja Tapahtuma oli mahtava! Tosiaan pääsin uutisiin ja iltasanoman videopätkään ja iltalehden sivuille ja johonkin muualle mua myös haastateltiin :D Jännittävää. Kerron lisää kokemuksiani tulevassa blogissa, jonka löytää poikkeuksellisesti tämän viikon aikana Facebookin puolelta.

En ole vieläkään ihan rauhoittunut kokemuksesta! :)