Blogi

17.11.2011, Minkki

Lupaus

Kirjoitin kirjeen. Se oli vain minua varten, mutta salaa toivoin jonkun löytävän sen. Kirje oli keinoni purkaa murheitani. Ainoa väylä sielulleni huutaa. Kirjoitin koulusta ja ihastuksista. Kirjoitin peloistani ja terävistä huomioistani uusimmasta LOTR elokuvasta. Kirjoitin kaiken, mitä silloin mieleeni tuli, mutta muistan vain yhden lauseen. Se oli lupaus.

Olen oppinut, että lupaukset on tarkoitettu pidettäväksi. Nyt kannan lupausta mukanani, vaikka vuodenajat vaihtuvat. Se on kuin kallio, joka vakaana häämöttää edessä, mutta tiedän sen sortuvan, jos joudun sen lähelle. Se lupaus on musta ja kaikilta salattu. Se on lähestyvä myrsky, joka odottaa minun nielaisemistani. Se on samalla voimavarani. Koska pelkään ja kunnioitan lupaustani, teen kaikkeni pitkittääkseni sen kohtaamista.

Joskus väärä ja synkkä lupaus on se, mikä pitää minut hengissä. Jatkan kirjeiden kirjoittamista – tarinoita elämästä. Ehkä lupaus on muutakin kuin sopimus jonkun kanssa. Ehkä se on vene, joka kuljettaa minua elämän koskessa ja pehmentää osumia. Mitä lupaus merkitsee sinulle?

Kirjoitin taidetyöpajassa tekstin otsikolla lupaus. Teksti oli synkkäsävyinen, mutta samalla täynnä toivoa. Lupaus voi olla ihmisten välinen tai itsensä kanssa tehty sopimus. Joillekin lupaus on henkisen maailman kanssa tehty sopimus tai rakkaan lelun, kuten lapsilla. Joidenkin mielestä lupaukset on tehty pidettäväksi, kun toiset lupailevat kaikenlaista ja katsovat sitten, mitä muistavat tai voivat pitää.

Lupauksia on monenlaisia epävirallisista virallisiin. Avioliitto on lupaus pysyä rakastamansa rinnalla hyvinä ja huonoina hetkinä. Myös työsopimuksen allekirjoittaminen on sopimus ja siihen asettuu oma lupauksensa toimia parhaan kykynsä mukaan työntekijänä sovitun ajan. Epäviralliset lupaukset jäävät joskus pitämättä jo sen takia, että ne ovat usein arkisempia ilman seremonioita. Silti lupaukset on tehty pidettäväksi.

Mutta entä jos on tehnyt lupauksen, jonka myöhemmin tajuaa olevan moraalisesti tai eettisesti väärin? Entä jos lupauksen taustat muuttuvat? Milloin on pidettävä kiinni lupauksestaan ja milloin ei? Onko ok rikkoa itselleen tai sille lelulleen tekemänsä lupaus? Onko kuitenkin mahdollista rikkoa lupauksia hyvällä omalla tunnolla? Mitä merkitystä on lupauksilla, jos niitä voi ajan myötä muokata tai vain jättää huomioimatta? Jos olen tehnyt lupauksen, olen yleensä miettinyt seurauksia ennen sen tekemistä. Eikö lupaukset tehdä myös siksi, että epävarmoina hetkinä muistaisi lupauksensa ja pitäisi niistä kiinni. Onko lupauksia ehdoilla vai ovatko lupaukset aina ehdottomia?

Kommentit

Vesta
17.11.2011 12:31

Hyvä kysymys.. Ensimmäisenä tulee mieleen että tottakai lupaukset on PAKKO pitää. Ja itse koitan olla lujana ystäville ja muille tehdyissä lupauksissa, sillä yksi lupauksen lipsauttaminen tai sitä vastaan rikkominen voi tuhota kauniin ystävyyden lopullisesti. Itselleen tehdyt lupaukset ovat minusta ne kaikista haastavimmat, On liian helppoa olla petollinen itselleen.. :D

Pitääkö lupaus pitää, vaikka sen pitäminen olisi täysin omia moraalejasi vastaan?

Helinä
17.11.2011 14:50

On ihmisiä, jotka lupaavat asioita, vaikka jo valmiiksi tietävät, etteivät voi niitä pitää. Sitten on ihmisiä, jotka lupaavat kaikenlaista ja ahdistuneina koittavat hoitaa lupauksiaan laiminlyöden omia tarpeita ja velvollisuuksia.

Itselleni lupaus on aina lupaus. Ja mikäli en sitä jostain syystä voi pitää, täytyy siihen olla painava selitys ja se tulee korvata jotenkin. Tärkein lupaus taitaa kuitenkin olla se, että olen itselleni armollinen. En ruoski tai pakota itseäni sellaiseen, mikä sotii moraaliani tai omaani tai muiden hyvinvointia vastaan. Tämän lisäksi lupaan antaa itselleni anteeksi sen, etten minäkään pysty kaikkeen ja minäkin epäonnistun joskus.

Elämäni suurimman lupauksen pidin loppuun asti, vaikka se oli suuri ja joskus vaivalloinenkin vastuu, se oli sydämellä tehty lupaus. Nyt kun lupaukseni on täytetty, olen saanut paljon, antanut paljon ja kasvanut ihmisenä merkittävästi. Ja se lupaus tosiaan kannatteli pitkälle, vaikka joskus oli vaikeaa, oli lupaus täytettävä, olihan se sentään lupaus.

S
17.11.2011 22:12

En tiennyt itkisinkö vai hymyilisinkö tuota lukiessani, mutta päätin hymyillä :)

Saatan joskus luvata saapua ajoissa tapaamisiin, mutta joskus tulee liikaa esteitä tai sitten näen hirveästi turhaa vaivaa ja myöhästyn, mutta aina yritän korvata asian jotenkin. Lupaukset ovat pysyviä ja jos niitä ei täytä, ne eivät vain katoa vaan jäävät muistiin tyhjinä lupauksina. Liian monta tyhjää lupausta heikentää luottamusta ja niiden selitysten täytyy olla perustellut, jotta ne kelpaavat. Moni ihmissuhde kaatuu tyhjiin lupauksiin ja se on surullista, mutta silloin viimein tajuaa kuinka paljon toinen ihminen on valmis näkemään vaivaa takiasi (ei yhtään) ja miten liian erilaiset olette.

Lupaukset sitovat moneen hyvään, mutta myös huonoon asiaan. Loppujen lopuksi joskus on pakko perua lupaus, jonka on tehnyt väärässä luulossa tai muuten tilanne on muuttunut täysin erilaiseksi ja se, jolle lupauksen teit, ei enää arvosta sitä yhtään. Silti lupausta ei voi peruuttaa niinkuin matkan. Vaikka lomamatkan voi peruuttaa huonon sään/tsunamin takia, niin lupausta ei voi yhden olosuhteen takia peruuttaa. Kuten avioliittoon, niin myös elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä eivätkä ne ole syitä rikkoa lupaustaan. Hätäiset johtopäätökset ovat yleisiä eivätkä väärät valinnat ole niitä, joita lupaukset tarvitsevat. Lupaukset tarvitsevat tukevan maaperän ja luottamusta ja voimavaroja toteuttaa lupauksia. Samalla lupaukset myös luovat meille tukevan maaperän ja voimavaroja, kuten sanoit itsekin :)

Toivottavasti saan joskus kuulla mikä on sekä voimavarasi että myrskysi :)