21.10.2011, Minkki

Kun Harry tapasi Sallyn

Ollaan vain kavereita. Aloitetaan ainakin vain kaveripohjalta. Mitä nuo oikeastaan tarkoittavat miehen ja naisen välillä? Voiko nainen ja mies olla vain kavereita? Muistan, että lapsena se ei ollut minulle mikään ongelma. Parhaat kaverini ovat olleet poikia nuorempana ja yhä yksi läheisimmistä kavereistani on poika, tai pitäisi kyllä jo sanoa nuoreksi mieheksi. Poikatyttönä olen usein kokenut sopeutuvani paremmin jätkien seuraan. Olen oppinut isoveljeltäni pelikonsolien upean maailman, ja autoja tulee ihailtua, vaikka inhosin sitä piirrettä vielä joskus perheen miehissä. Puolestaan meikkaaminen, hius- ja vaatemuoti eivät ole olleet puheenaiheina mieleeni. Ei minulla ole ollut suurempaa mielipidettä niistä, joten miksi puhua aiheesta?

No, hiljalleen tässä on kyllä tullut tyttömäisiä puolia. Osaan keskustella kosmetiikasta ja vaatemuodista sekä hiuksista. Myös juoruaminen on tullut ikävänä puolena enemmän elämääni. Samalla kuitenkin ne poikamaiset piirteet ovat yhä pysyneet. Olen pitänyt vielä lähipäiviin asti hyvin selkeänä, että sukupuolella ei ole väliä kaverisuhteessa.

Enää en ole varma, kun olen jäänyt pohtimaan asiaa tarkemmin. Monesti kuitenkin kaveruuden kylkiäisenä on jommankumman puolelta myös kaveruutta syvempää kiinnostusta. Kenties se näkyy leikkisänä huulen heittona ja kiusailuna tai mustasukaisuuden merkkinä. Itse esimerkiksi viimein viikonloppuna myönsin itselleni, etten voi väittää haluavani olla vain kaveri yhden tyypin kanssa. Kun tilanne oli selkeä, ettei jätkä myöskään haluaisi olla kaveruutta syvemmässä suhteessa, tein vaikean päätöksen ja poistin hänen yhteystietonsa. Olin liian liimautunut häneen, se ei ollut enää hallittavissa. Samoin on ollut toisin päin. Jätkä on sanonut, että pelkkä kaveruus on ok, vaikka molemmat olemme tienneet, että hän haluaisi enemmän. Pidemmän päälle se on kiusallista. Onko se terveellistä olla yksipuolisessa suhteessa?

Vaikka minulla on molemmin puolista kokemusta siitä, että tyttö ja poika eivät ole pysyneet pelkkinä kavereina, en pidä sitä silti mahdottomuutena. Mikä laki kieltää pienen flirtin? Jos ihmisen kanssa on oikeasti mukava jakaa päivän tapahtumat, pelailla ja katsoa elokuvaa sekä vertailla komeimpia ja kauneimpia näyttelijöitä, niin miksikäs ei. Eihän se pieni kipinä vielä tarkoita, että kaveruus olisi tuhoon tuomittu ja veisi vain lakanoiden väliin tai välirikkoon. Se voi olla hallittavissa ja vain ajoittainen ajatuksen pyörähdys, näin haluan uskoa.

Minusta tuntuu, että vaikka kuinka väitettäisiin, että ollaan vain kaveripohjalta, niin siinä on sitä seurustelukumppanin mittailua mukana. Ainakin jos mietin taas viimeaikaisia kokemuksiani. Huomaan pohtivani, mistä piirteistä pidän tässä tyypissä ja vertailen, mitkä ovat ei niin suotuisia piirteitä seurustelukumppanilleni ajateltuna. Pohdin myös, mittaileeko hän samoin. Onko se hänestä huono asia, etten lähde tupakalle hänen mukaansa vai kenties kannustava piirre, mikä voisi saada hänet lopettamaan tupakoinnin? Haluaisin uskoa, että poika ja tyttö tai mies ja nainen voivat yhä olla vain kavereita, mutta ehkä sinkkujen kohdalla se ainakin on vaikeaa.

Jos seurustelisin jo jonkun kanssa, olisiko silloin helpompaa olla kaveri jätkän kanssa? Olisivatko silloin meitä yhdistävinä tekijöinä todella vain ne yhteiset kiinnostuksen kohteet ja halu viettää hyvää aikaa yhdessä, kavereina? Taaksepäin ajateltuna, kallistun jälleen kielteiseen. Jos olen seurustellut, ovat kaverisuhteet jätkien kanssa jääneet vähemmälle. En osaa sanoa kumman puolelta. Toisaalta, usein muutoinkin vastaihastuneet tuppaavat viettämään kaiken aikansa yhdessä ja kaiken kokoiset ja sukupuoliset jäävät herkästi toisarvoisiksi.

Kaikki varmaan väittävät, että heillä on vastakkaista sukupuolta vain kavereina. Niin minäkin vastaan. Päällimmäisenä ainakin on vain kaveruus. Silti en voi kieltää, etteikö mielessä ole toisinaan käynyt kysymys: miksi emme seurustelisi? Vaan, se ehkä onkin koko pulman vastaus. Jos vastakkaiset sukupuolet ovat kavereita, he ehkä tietävät jo valmiiksi, että se ei kuitenkaan vie pidemmälle. Joku voi ajatella lyhytnäköisesti, että ei pieni tuuppaisu silloin tällöin haittaa, mutta se kyllä ainakin vaikuttaa suhteeseen. Uskoisin kaveruuden olevan mahdollista, jos asioita vaan ajattelee pidemmälle. Haluaako oikeasti riskeerata hyvän kaveripohjan mahdolliseen suhdekokeiluun? Ehkä joku haluaa, olen itsekin kokeillut kaveripohjalta lähteä seurusteluun. Vaan eipä siitä tultukaan enää takaisin lähtötilanteeseen eikä se edennyt myös siitä pidemmälle.

Veikkaisin tässä olevan myös sukupuolten välistä ajattelueroa. Kylmän viileästi ajateltuna, jätkät menevät antenninsa perässä ensimmäisiä signaaleja seuraten, kun naiset tuppaavat analysoimaan pidemmällekin ja pohtimaan miten se voisi vaikuttaa tunteisiin. Se on muutoinkin ihme juttu, tuo miesten ja naisten ero. Sanotaanhan sitä, että miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta. Joten kaksi kysymystä: miten kaksi niin erilaista voisi tulla toimeen edes kavereina ja miten ihmeessä ne voisivat seurustella? Itse huomaan ainakin analysoivani jätkien kaiken toiminnan, paitsi parhaimman kaverini. Mietin onko pitkä hiljaisuus viesti rintamalla jokin vihje, tai persoonallisuuteni tai ulkonäköni kehuminen muutakin kuin ystävällinen kommentti. Mietin myös, mittaileeko jätkä minua katseellaan, vaikka luulen meidän päässeen yli pukukoodeista ja välillä tuntuu, että sitä tulee puolin ja toisin ymmärrettyä vain aivan väärin.

En mene nyt sanomaan juuta enkä jaata tähän. Haluan yhä uskoa, että kaveruus vastakkaisen sukupuolen kanssa on mahdollista, mutta samalla pelkään vanhenemisen tuovan vain lisää haasteita siihen. Hormonit hyrräävät ja kaikki ympärillä oleva yhteiskunta toitottaa miehen ja naisen välistä rakkautta, olipa kyse silmälasimainoksesta tai peräpukamalääkkeestä. Onko sinulla kokemuksia vastakkaisen sukupuolen välisestä kaverisuhteesta? Toimiiko se tai onko keinoja miten se säilyy?

Kommentit

Hanna Syllvia
21.10.2011 16:48

Ennen kouluikää kaverini olivat poikia ala-aste/ alakoulu aikana olin kaveria vain tyttöjen kanssa. Myöhemmin molemmat ovat olleet kavereita. En siedä naisten piikittelyä. Tutustun helpommin miehiin ja kemioiden pitää olla kohdallaan.