28.4.2011, Freyas Cats

I was born this way!!!

Tässä vähän aika sitten täytin vuosia, se maaginen kolmenkympin raja häämöttää jo vuoden päässä. Lähtölaskenta ”aikuistumiselle” ja ”vakavoitumiselle” on siis alkanut. Ahdistaa, stressaa ja yölliset ennakko-vaihdevuosi ongelmat nostavat päätään.

Kiroan sen yksilön tai yksilöt jotka ovat laatineet ”lait”, jotka määrittelevät, millainen ihminen on 20-vuotiaana, 30-vuotiaana ja keski-ikäisenä. Kuka hemmetti meni tekemään nekin stigmat, polttomerkit ja laatimaan ikääntymisen kultaisen käytöskirjan? Ladon taakse ja mars, piiskat soimaan! Onko yhteisöllä edelleenkin kova tarve määrittää mikä on soveliasta ja odotettavaa tietyn ikäisenä? Asettaudun kapinaan. Olen oppositiossa. Olen ikärasismin vasemmistolainen.

En omista asuntoa, en ole naimisissa. En meinaa ikinä hankkia omia lapsia. Meinaan edelleen lukea lehdestä ensin sarjikset ja leffa-arvostelut. Ja käyttää luppoaikani kaikkeen hauskaan, kuten linnanmäellä riehumiseen ja festareilla vaakkumiseen.

Kävin siskollani värjäyttämässä pääni. Minun olisi varmaankin pitänyt ottaa konservatiivisesti ne ruskeat pohjat ja vaaleat raidat. Mutta siskoni tuntee sisuskaluni, jotka huutavat väriä, paljon ja nyt! Tulos oli kerrassaan mahtava! Luumua, pinkkiä ja punaista.. Mustikka&Mansikka taideteos. Siskoni visio toteutui loistavasti, se oli yksi hänen opiskeluidensa päättötyö. Kiitos Fanny! <3

Tämän jälkeen raijasin kalustoni äitini luo, joka kysyi heti ensimmäiseksi kehuttuaan hiukset, että milloin meinaan ruveta kunnon kolmekymppiseksi? Lauoin takaisin, - heti kun alat itse oikeaksi viisikymppiseksi! Saman tien kun kaapistasi löytyy se pakollinen housupuku, säädyllinen kotelomekko ja bleiseri. Heti kun nimitys mummi on todella kiva, rento ja tuo mieleen mukavia juttuja... Aihe oli loppuun käsitelty siltä erää.

Mitä pitäisi tapahtua kun täyttää 30? Miten se muuttaa harrastuksia, maailmankuvaa tai ihmistuntemusta? Mitä on nykyinen vaadittu aikuisuus?

Totta, kaikki eivät ole samanlaisia mitä itse olen. Osa teistä pitää minua teeskentelijänä, feikkinä, joka yrittää liikaa... Niin voi ollakin jossain määrin. Ja on varsinkin, jos minut yrittää puristaa johonkin kategoriaan mihin en sovi. Silloin näytän kuin olisin pikkutyttö leikkimässä äidin vaatekaapilla ja kompuroimassa huimissa korkokengissä, jotka ovat aivan liian isot. Tai se uusi tyyppi duunipaikan palaverissa, joka ei tajua työpaikan terminologiasta yhtään mitään ja siksi katselee muita häpeillen, mutta yrittää epätoivoisesti näyttää fiksulta. Minulla ei ole valitettavasti sapluunaa johon menisin, ei muottia joka määrittäisi helposti identiteettini. Jos totta puhutaan en vielä edes tiedä sitä. Enkä halua asettautua mihinkään, koska tarvitsen liikkumavaraa ja kasvutilaa.

Olen siis misfit. Epäsopiva, epäsovinnainen. Identiteetti sitoutumiskammoinen. Liian maskuliininen nainen, liian naisellinen mies. Lauon tyhmiä juttuja oudoissa paikoissa. Totuuksia joita kukaan muu ei uskalla puhua ääneen. Tai olen hiljaa kun muut puhuvat ja nauran usein väärässä paikassa väärään aikaan.

Olen se luokan pelle, pahis ja nörtti, kaikki samassa hullussa paketissa. Olen siis säälittävä, itseäni etsiskelevä, kypsymätön, aikuisen kaltainen reppana...

Vai voiko olla niin, että yhteiskunta ja sen käsitteet kaipaisivat muodonmuutosta, että se ikääntymisen kultainen käsikirja poltettaisiin roviolla ja sen luojat pistettäisiin vankilaan syytettyinä ihmisten orjuuttamisesta ja pahoinvoinnin tuottamisesta. Tällöin meillä ei ehkä olisi paineita suorittaa elämäämme ja ei olisi ikäpolvien välisiä kuiluja tai ainakaan niin pahoja sellaisia.

Miksi suostumme alistumaan tällaiseen ja kieltämään itseltämme oman persoonamme, jotta toisilla ihmisillä olisi helpompaa lokeroida meidät?

Siksi koska tämä tällaisena eläminen vaatii henkistä kanttia, vahvaa jurnuttaja luonnetta ja ripausta häröpalloutta. On helpompaa yrittää etsiä se vähiten kipua tuottava muotti ja jymähtää siihen. Joskus humalassa voi sitten uskaltautua näyttämään ”se oikea itsemme”, tai valittaa siitä ettemme uskalla oikeasti edes yrittää olla sitä mitä haluaisimme. Jolloin vedotaan ”kun emmä voi, kun mä olen nelkytviisvee” ”Helppoohan sen sun on, kun oot vielä noin nuori.

Anteeksi, mutta eikö tämä ollutkaan se ainutkertainen elämä??? Kenen ehdoilla se pitäisi elää?

Ole vapaa olemaan juuri sellainen kuin olet. Ole drag tai pelkkä queen, ole oman elämäsi supersankari tai ole uskaliaasti JOPA TAVIS. Kunhan ne ovat sinun nahallesi ja sisuskaluillesi sopivat teemat ja roolit. Omista ne ja ole ylpeä niistä! Kaikille muille voit sanoa, hey baby I was born this way, DEAL WITH IT!!!

*Pistää häröt vaatteet päälle, laittaa härön pipan päähän, iskee häröilybuutsit jalkaan ja lähtee ulos häröilemään, laulaen*...

”Don't be a draq, just be a queen, I'm on a right track, cos' baby, I was born this way”

*ilkikurisesti hymyillen, näyttää kieltä ja nauraa*

Bill Engvall - 15o off cool

Lacuna Coil: I like itl

Mean Kitty

Offspring: Pretty Fly for a White guy

Kommentit

Fiilistelyitä aiheeseen liittyen. =)
2.5.2011 13:43

Apulantaa.. Ravistettava ennen käyttöä! http://www.youtube.com/watch?v=shDxxHmfKUo

Evanescence,- good enough http://www.youtube.com/watch?v=Kw2Ic_2XdVQ

Pink,- raise your glass http://www.youtube.com/watch?v=XjVNlG5cZyQ

Lady Gaga,- Born this way.. ! http://www.youtube.com/watch?v=xl0N7JM3wZk